Mitä häviää koulujen mukana

Maanantai 8.10.2012 klo 19:23 - Timo Lampi


 

Koulu on harvoin pelkkä opinahjo. Koulurakennus pitää toimintaa yllä laajemminkin kuin sivistämistarkoituksessa. Koulujen pihoja rakennetaan suunnitellusti lähiliikuntapaikoiksi. Koulujen liikuntasalit ovat eri liikuntamuotojen käytössä pitkään iltaan. Liikuntasalin katoaminen siirtää liikkumisen kauemmas, mihin ei mennä enää jalan tai pyörällä. Jos koulu lakkaa olemasta, sen kiinteistöjä tarjotaan kyläyhteisölle ostettavaksi tai ylläpidettäväksi. Tuollainen vastuunotto vaatii todella paljon. Siksi ei ole yhdentekevää säästääkö kunnan opetustoimi yhdessä paikassa, siirtäen kuluja muualle. Vastaavasti jos koulutoimi säästää kiinteistökuluissa, häviää kaupunkilaisilta lähiliikuntapaikkoja.

Yksi ratkaisumalli löytyy kaupunginosabudjetista. Annetaan kaupunginosaan valittavalle valtuustolle määräraha millä se ylläpitää koulua. Kaupunginosassa voidaan itse päättää mitä koululla tehdään. Onko yksi tila varattu nuorille, ketkä saa tehdä siitä omansa näköisensä. Toinen tila annetaan lapsiperheille ja puukäsityöluokka isien nikkaritilaksi tms. Koko kaupunginosa ottaa vastuuta silloin omasta elinympäristöstään ja sen ihmisistä. Koulutoimen kiinteistökulut pienenevät kun ”vuokran” maksajia on muitakin. Näin säilyy mielekäs elinympäristö, missä on helppo kulkea, missä tuetaan toisia ja mistä huolehditaan ettei se saastu ja likaannu. Silloin päästään lähelle kokonaisvaltaista hyvinvointia, mistä nauttii niin ruumis, mieli kuin ympäristökin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini