Politikoinnin korjaussarja

Perjantai 21.4.2017 - Timo Lampi

Johan pomppas!

Myö ja Kokoomus teki yhteisen valtuustoryhmän. Kokoomusvetoinen ryhmä on nyt yhtä iso kuin demarit. 

Ihmettelen tällaista politikointia. Äänestysprosentti jäi 54,4%:iin. Toki äänestysprosentti oli prosenttiyksikön kymmenyksen parempi kuin viimeksi, mutta voidaan puhua korkeintaan demokratian torjunta voitosta. Ja tämän jälkeen aletaan politikoida vallasta. Kansa on puhunut! Mitä sitten?

Tunnustan hieman naivisti edelleen ajattelevan politiikan olevan yhteisten asioiden hoitoa. Myö esimerkiksi teki viime vuoden lopulla mielestäni kannatettavan ehdotuksen Lappeenrannan energian osinkojen tulouttamisen pienentämiseksi, ettei tarvitsisi nostaa hintoja. Miten tällaisten ehdotusten käy, jos uskottavuus on mennyt valtuustopaikkojen kustannuksella? 

Toinen mitä ihmettelen on Grönlundin asenne. Nimenomaan vaalitulosta kohtaan. Kansa on puhunut! So?  

Kokemukseni vaalityöstä oli, että ihmiset edelleen ottavat aidosti selvää ehdokkaasta ja puolueesta mitä äänestävät. Sitten vaalien jälkeen alkaa neuvottelutaktikointi vaalituloksesta huolimatta. Mikä vaikutus tällä on tulevien vaalien äänestysintoon? Se jää nähtäväksi. Aiemmissa vaaleissa Kokoomus Stubbin suulla sanoi että politiikka on rikki. Mitä sitten?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalimatematiikka, politikointi

ihmettelyä

Lauantai 8.4.2017 - Timo

Vaalit on huomenna.

Yhtä asiaa olen ihmetellyt koko vaalien ajan. Uudenlaisesta ja pienemmästä valtuustosta ei ole juuri tullut vaaliteema. Puheenjohtaja tenteissä on väännetty hallituksen politiikasta ja sotesta. Kumpikaan ei lopulta ole tuleavn kunnan ydintehtäviä. 

Toki sote on tärkeä ja vielä puoli vaalikautta sotesta vastataan joko suoraan tai välillisesti. Mutta sekä oppositio että media ovat tehneet puoli väkisin näistä kuntavaaleista hallituspolitiikan koetin kiven. Vaikka kokeneet ja asiaan mitenkään perehtyneet kuntapäättäjät ja kuntalaiset tietävät, että kuntapolitiikka on paikallisten asioiden hoitamista hyvässä yhteistyössä. Ei politikointia ja räksytystä ylen vaalilähetyksissä tai eduskunnan suorissa lähetyksissä. 

Lappeenrannassa tulevalla vaalikaudella päätetään mihin asettuu uusi kunnallisveroprosentti maakuntahllinnon viedessä osan tehtävistä. Samoin päätetään mm. millä aikataululla uusitaan Lauritsalan koulukeskus ja mitä tapahtuu Kaukaan koululle. Tavalliselle lappeenrantalaiselle tärkeitä mutta arkisia asioita. 

Niistä päättävät ihmiset valitaan kuntavaaleissa. 

Valitse siis tavallisista asioista kiinnostunut ja ihminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uus valtuusto, lautakunnat

Politiikan korjaussarja vol.2

Sunnuntai 2.4.2017 - Timo

Kun olen haastanut ihmisiä vaalikentillä äänestämään, olen huomannut seuraavan ilmiön. Kun kysyn että aikooko ihminen äänestää, hän kiihtyy jo toteaa että en enää äänestä kun sillä ei ole mitään vaikutusta! Valtuutetut istuu siellä ja ovat tyytyväisiä asemaansa. Toinen vaihtoehto äänestämättöyydelle on, ettei kuntavaalit juuri kiinnosta. Ei ne kuulu mulle.

Noin viikon uutisten kuvaus kuntavaaleista on pitkän kalsarit. Ne on äärettömän tärkeät, mutta ei millään tavalla seksikkäät. 9.4 pidettävät kuntavaalit ovatkin sitten oikein paksut pässin pökkimät villakalsarit! Tämä siksi, että uusi valtuusto on uuden edessä. Maakuntahallinto lohkaisee toiminnasta ja budjetista ison osan valtuustokauden puolessa välissä. Jäljelle jää tekninen ja sivistyspuoli.

Miten me tuomme politiikan lähemmäksi ihmistä? Lähidemokratiaa kehittämällä. Nykyinen valtuusto on jo hyväksynyt että Lappeenrantaan perustetaan uusi asukas- ja alueneuvosto. Neuvostoon kuuluu kaupungin virkamiehistä kehitysjohtaja, kasvatus- ja opetustoimen sekä teknisen toimen edustajat ja asukasyhteyshenkilö. Valtuusto nimeää kolme henkilöä neuvostoon ja asukkaita edustaa kaikkien yhdeksän asukasraatien puheenjohtaja.

Tämä neuvosto on Suomessa jotain uutta! No miten tämä vaikuttaa mihinkään? Siten että asukkaiden ääni tulee valtuutettujen korviin säännöllisesti asukas- ja alueneuvoston kautta. Valtuutettujen tehtäväksi jää, miten herkällä korvalla he kuuevat tätä neuvostoa. Lähiötoiminta viimeiset neljä vuotta seuranneena tiedän, että monia varsin arkipäiväisiä asioita on eri alueilla saatu vietyä eteenpäin. Etenkin teknisen toimen toteuttamana. 

No nyt tulee sitten asukkaat kuultua hieman paremmin arkisissa asioissa. Mutta mites sitten ne isot linjaukset koskien mm. kouluja tai varhaiskasvatusta? Valtuutetut saavat paljon tietoa, mikä ei ihan jokaiselle Lappeenrantalaiselle löydy luettavaksi. Monissa asioissa kaupungissa on järjestetty asukastilaisuuksia liittyen vaikka kouluihin tai yleiskaavaan. Kaupungin virkamiehet ovat tulleet kertomaan suunnitelmistaan ja kuuntelemaan mitä sanottavaa asukkailla on. Paikalle tarvitaan myös valtuutettuja! Silloin menee asukkaiden terveiset myös puolueiden valtuustoryhmille suoraan.

No mitäs sitten kun valtusto tekeekin päätöksen mikä ei miellytä asukkaita? Silloin pitää reilusti kertoa miksi näin on tehty ja seistä sen päätöksen takana! Toivottavasti mediakin antaa tälle tilaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähidemokratia, valtuutettu tavattavissa

maakuntahallinnon vaikutus veroprosenttiin

Tiistai 28.3.2017 - Timo

Maakuntahallinnon tullessa häviää kunnilta tehtävien lisäksi niiden rahoitusvastuu. Tällä hetkellä maakuntiin menossa olevia tehtäviä ovat ainakin sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelut (alueuudistus.fi).

Muita maakuntahallinnon vastuulle tulevia tehtäviä ei vielä tiedetä. Lopullisten päätösten tullessa, tiedetään mitä kuntien rahoituksesta siirtyy maakunnille. Todennäköisesti kunnallisveroprosenti tulee tippumaan n. puoleen. Tämä siis tiedetään sitten, kun lopullinen rahoituslaista päätetään. 

Niin kuin Tuure Westinen ( E-S 25.3)kirjoittikin tulee maltilla odottaa mitä ratkaisuja eduskunta tekee. Kun rahoituksen muutos tiedetään, tulee huolehtia ettei veronmaksajan verotaakka kasva. Samassa suhteessa kun maakuntaan siirtyy rahoitusta, tulee kunnan rahoituksen vähentyä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakuntahallinto, verotus

Maltilla muutoksia täynnä olevaan valtuustokauteen

Perjantai 24.3.2017 - Timo

Lappeenrannan taloutta on saatu korjattua kuluvan valtuustokauden aikana. Nyt on jo alettu kaipaamaan verojen tai asiakasmaksujen laskuja ( mm. Esaimaa 17.3 Armas Timonen Sd. ). 

Tuleva valtuustokausi tulee olemaan ainakin kahdella tavalla jotain ihan uutta. Ensin menee kaupungin hallintorakenne uusiksi. Tulee kaksi hallinnonalaa mitä hallinnoi neljä lautakuntaa. Seuraavaksi kauden puolessa välissä tulee maakunta- ja soteuudistus. Tämän seurauksena kunnan tehtävistä ja verotuksesta tippuu yli puolet pois! 

Niin ja alkaa ainakin yhden koulun ja liikuntahallin rakennus...

1.6 aloittavan uuden valtuusto tehtävä on nykyisellä tulopohjalla rakentaa pitkän tähtäimen suunnitelma. Ensin katsoa rauhassa mitä kaikki uudistukset tuovat tullessaan.  Kun on nähty missä mennään, voidaan katsoa mitä maksuja tai veroja voidaan alentaa.

Se mitä hyvässä taloustilanteessa heti voidaan linjata on, ettei uusia maksuja tarvitse keksiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallintouudistus, valtuustokausi, maksut, verot

Eksotea eteenpäin

Perjantai 17.3.2017 - Timo

Vaikka seuraavan valtuustokauden puolessa välissä sosiaali- ja terveysasiat jääkin kaupungin vastuulta pois, tulee edelleen olla hereillä Eksoten kehityksestä. Tai oikeastaan juuri siksi tulee olla hereillä että maakunta- ja soteuudistukset tulevat!

Eksoten säästökuurista on kirjoitettu paljon. Viimeisin oli jyväskyläläisen Heli Larjavan kirjoitus 12.3 Etelä-Saimaassa. Risuja tuntuu tulevan joka suunnalta. Aloin pohtia, että miten Eksotessa toimintaa kehitetään eteenpäin strategia huomioon ottaen.

Etsin Eksoten sivuilta tietoa asiakaspalautteen keräämisestä ja yhteistoimintamenettelystä. Asiakaspalautteelle löytyi oma kanava, missä pystyi toimipaikkakohtaisesti antamaan asiakaspalautteen. En löytänyt tietoa siitä, miten palautteet käsitellään.

Yhteistoimintamenettelystä (YT-menettely) löytyi esimiehen ohje, joka kertoi, miten YT-menettely toteutetaan. Selvennykseksi sen verran, että YT-menettely on paljon muutakin kuin irtisanomisia ja lomautuksia tehtaileva työkalu. Parhaimmillaan YT-menettelyssä työntekijän ja työnantajan edustajat kehittävät yhteistyössä toimintatapoja koko Eksoten parhaaksi.

Mielestäni Eksotea kannattaa kehittää edelleen stategiansa mukaisesti ainakin kahdella tavalla. Asiakaspalautetta voisi käsitellä asiakasraadissa, joka yhdessä henkilöstön kanssa etsisi palautteen pohjalta uusia menettelytapoja tai parantaisi jo olevia.

Toinen yhtä merkittävä tapa toimia on YT-menettely, missä aktiivisesti etsitään tapoja toiminnan kehittämiseksi. Tätä voisi tehdä varsinkin yksittäisessä toimipisteessä, joka tuntee oman kenttänsä, ja muuttaa omaa toimintaansa sille kentälle parhaiten sopivaksi. Organisaatiossa henkilöstön edustusta voidaan lisätä myös jopa hallitukseen asti. F-secure on valinnut henkilöstöedustajat myös hallitukseen. ( Yle-uutiset 13.3 ) "F-securen hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mielestä henkilöstön edustaja auttaa hallitusta tekemään parempia päätöksiä." Iso hyöty on saatu, kun luottamus henkilöstön ja johdon välillä on parantunut.

Kun kuullaan mahdollisimman laajasti kaikkia asianosaisia, saadaan monipuolisesti osaamista ja tietoa Eksoten edelleen kehittämiseen.

1 kommentti . Avainsanat: Eksote, kehittäminen, asiakaspalaute, henkilöstö

Lähidemokratiasta politiikan korjaussarja.

Perjantai 10.3.2017 - Timo

Perussuomalaisten vaalislogan on, että politiikka on rikki. Kokoomus käytti samaa eduskuntavaaleissa. Mikä politiikassa on rikki? 

Onko päätöksenteko liian kaukana vai eivätkö päätöksentekijät tunne suomalaisten arkea? 

Olen nykyisen valtuustokauden seurannut lähidemokratiaa. Miten päätöksenteko on saatu lähelle tavallisen ihmisen arkea? Asukasyhditykset ovat ainakin viimeisen neljän vuoden aikana saaneet useita käytännön parannuksia aikaiseksi omilla asuinalueillaan. Mm. Simolaan on saatu esikoulu takaisin ja Ojala-Tuomelaan on aloitettu leikkikentän suunnittelu, muutamia vuonna 2016 aikaan saatuja esimerkkejä mainitakseni. Viimeisin on kuntalaisaloite Lauritsala laajennetun liikenteenjakajan muuttaminen liikenneympyräksi.

Varsinkin tekninen toimi ja kaavoitus ovat tulleet aina uusien suunnitelmien kanssa kertomaan mitä on suunnitteilla. Kuulemaan mitä alueen ihmiset asiasta sanovat. Mielipiteiden vaikutus on ollut nähtävissä valmiissa töissä. Kouluratkaisuista on ollut myös asukastilaisuuksia. Niiden vaikutukset ovat olleet vaikeammin havaittavissa. Tämä on varmaankin johtunut erilaisista mielipiteistä. Toki kouluratkaisujen tekemiseen menee huomattavasti enemmän aikaa, jos vertaa vaikka turhien liikennemerkkien poistamiseen.

Kun Lappeenrannan hallintomalli uudistuu ja valtuusto pienenee, niin miten voimme vahvistaa lähidemokratian merkitystä päivittäisessä politiikassa? 

Yksi tapa voisi olla, että asukasyhdistyksille annettaisiin jonkin suuruinen rahasumma, minkä käytöstä asukasyhdistys päättää. Mitä voidaan korjata esim. 10 000€ budjetilla. Silloin päätöksenteko tulee vielä lähemmäs tavallista ihmistä. 

Toinen tapa on ehdottomasti se, että valtuutetut ovat säännöllisesti tavattavissa ja helposti tavoitettavissa. Puhelinsoitto tai sähköposti ovat helppo tapa saada valtuutettu kiinni. Ihan niinkuin muutkin ihmiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallintomalli, lähidemokratia, asukasyhdistykset

Lappeenrannan hulevesimaksusta

Tiistai 7.3.2017 - Timo

Hulevedet ovat satavaa tai sulavaa luonnollista vettä. Vuonna 2014 voimaan astunut laki ( Vesihuoltolaki 3a) kieltää hulevesien pääsyn normaaliin viemäriverkkoon.

Lappeenranta on tehnyt ansiokasta työtä pien-Saimaan ympärillä rakentaessaan kosteikkoja, mitkä keräävät hulevedet ja maa-ainesta talteen. Samalla Saimaa ei rehevöidy.

Etelä-Saimaassa 7.3 kerrottiin, että Lappeenranta selvittää muutaman kympin hulevesimaksun keräämistä. LPR:n vt. tekninen johtaja Pasi Leiminmukaan kaupunki selvittää mikä on toimiva tapa kerätä maksua.

Mitkä ovat maksun perusteet erilaisilla kiinteistöillä. Jos kiinteistöistä ei tule sulamisvesiä kaduille ja siten hulevesijärjestelmään, onko asukas silloin velvollinen maksamaan hulevesimaksua? Lain lähtökohta on että kiinteistön omistaja vastaa itse tonttinsa hulevesistä. Toissijainen tilanne syntyy, jos kiinteistö liittyy kunnan hulevesijärjestelmään. Silloin toki liittymisestä tulevat kustannukset kuuluvat kiinteistön omistajalle.

Reiluin keino olisi, jos maksussa on kaksi luokkaa. Ne kiinteistöt, mitkä hoitavat omat hulevetensä itse, maksaisivat pienempää yleistä hulevesi maksua. Sillä maksuosuudella katetaan julkisilta tonteilta tulevat kulut. Suurempi maksuosuus tulisi niille kiinteistöille, joiden hulevedet hoitaa kaupunki. Asuminen kun on Suomessa kallista jo muutenkin.

Tai sitten hulevesien kulut hoidetaan sillä "piiloverolla" mitä kerätään Lappeenrannan energialta saatavista osinkotuloista.

3 kommenttia . Avainsanat: hulevesi, maksu,

Maakunta-areena ja lentokenttä

Sunnuntai 5.3.2017 klo 20:05 - Timo

Mitä Etelä-Karjalassa voitaisiin tehdä matkailun eteen?

Viime aikoina on ollu puhetta ja kirjoittelua sekä lentoliikenteestä ja maakunta-areenasta / monitoimihallista. Miten nämä liittyvät toisiinsa?

Mitä Lappeenranta on viime aikoina tehnyt matkailuelinkeinon eteen viimeisten vuosien aikana? Käsitykseni mukaan ei paljoakaan. LappeeFest on tuossa kesällä. Lentokentällä ollut tapahtuma ei ole voinut kovin vahvasti. Jotain tarttis tehrä!

Imatralla on viime vuosina tapahtunut paljonkin. Imatran ajot ja moni muu tapahtuma on vakiinnuttamassa paikkaansa. 

Jos löytyy tahtotila ja rahoittajia, niin maakunta-areena tapahtumakeskuksena urheilun lisäksi mahdollistaa esimerkiksi konserttien saamisen Lappeenrantaan. Kun samaan aikaan saadaan lentoliikennettä Lappeenrantaan, voidaan konserttimatkoihin lisätä Saimaa ja muuta Etelä-Karjalan matkailun kohteita.

Mikkelin tulevan maakunta-areenakin hyötyisi toimivasta lentoliikenteestä, samoin Rauhan kylpylä. Suuri kysymys on, miten saadaan rahoitus tähän kaikkeen. Pelkästään verovaroilla kaikkea tuota ei rakenneta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakunta-areena, lentokenttä, matkailu, elinkeinoelämä

Yläkouluverkosta tasavertainen ratkaisu

Perjantai 3.3.2017 - Timo Lampi

Tämä kirjoitus on julkaistu Etelä-Saimaassa, Vartissa ja Lappeenrannan uutisissa lokakuun lopulla -16.

Länsialueen kouluverkon esittelyssä asukkaille tiistaina 18.9  tuli esille, että yhtenäiskouluja kannattaa alkaa rakentaa nyt koska kiinteistöjä uusitaan Sammonlahteen ja myöhemmin Lauritsalaan joka tapauksessa. Ehtona kannattavalle yhtenäiskoululle pidettiin kolmesarjaista koulua, eli että jokaisella luokka-asteella on kolme rinnakkaisluokkaa. Ainoa alakoulu missä sellainen ilman suuria alueiden muokkauksia on rakenteilla oleva Pontuksen koulu. 

Lappeelle sellainen saadaan su 23.10 lehden mukaan muuttamalla alakoulu aluetta. Samaa kerrottiin myös asukastilaisuudessa. Myllymäessä ja Voisalmessa on kaksisarjaiset koulut jolloin niihin ei kannata yhtenäiskoulua rakentaa.Kesämäessä kolmas luokka on englanninkielen luokka ja Kesämäenrinteen yläkoulu heti kadun toisella puolella. Joutsenossakin koulut ovat lähellä toisiaan.
Jos kerran yhtenäiskoulua aletaan rakentaa, niin sellaiset pitäisi rakentaa mahdollisimman laajalla kentällä jotta mahdollisimman monella lapsella olisi sellaiseen mahdollisuus. Näillä tiedoilla mitä nyt on annettu, sellaiseen ei ole mahdollisuutta. 
Lisäksi länsialueen kouluratkaisussa muista hallinnonaloista ainoastaan liikuntatoimi oli kahden yläkoulun kannalla. Kulttuuri-, ja nuorisotoimi kannattavat yhden yläkoulun mallia. Kustannusvaikutukset ovat myös yhden yläkoulun kannalla.
Koko kaupungin lasten tasavertaisuuden ja kustannusvaikutusten myös muiden hallinnonalojen takia ei kannata rakentaa kahta yläkoulua Länsialueelle.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yläkoulu, kouluverkko

Kirjaston korjauksesta

Tiistai 28.2.2017 - Timo

Etelä-Saimaan mukaan (27.2) maakuntakirjaston kiinteistö on korjauskelpoinen. Nyt alkaa keskustelu, halutaanko korjata vai kannatetaanko mieluummin Iso-Kristiinaa ja viedään kirjasto sinne. 

Kunhan Monarin kiinteistön kunto selviää, pitää katsoa kokonaisuutta. Kaupungintalo on samaa ikäluokkaa. Mitä halutaan keskustassa säilyttää, kun paljon vanhaa on purettu ja rakennettu paljon korkeampaa tilalle. OP:n kiinteistökin on menossa uusiksi. Kaava-arkkitehdilla on työtä... 

Samoin kuin Kaukaan koulu, niin kyllä korjattavaissa olevaa kannattaa korjata. 

Toisaalta pitää kysyä, mikä on kaupungin perustehtävä? Onko perustehtävä tuottaa kaupunkilaisille palveluita, vai omistaa ja yllä pitää kiinteistöjä. 

Uusi valtuusto ratkaisee mitä tapahtuu kaupunkikuvalle. Painaako silloin pelkästään eurot vai myös kulttuuriarvot?

Omaa kantaa en vielä osaa sanoa. Monarin kunto pitää ensin tietää.

1 kommentti . Avainsanat: peruskorjaus, maakuntakirjasto, kulttuuri

Uusi hallintomalli ja uudet viranhaltijat

Sunnuntai 26.2.2017 - Timo

1.6 Lappeenrannan hallinto on uudenlainen. Lappeenrantaan tulee kaksi toimialaa, elinvoima ja kaupunkikehitys sekä hyvinvointi- ja sivistyspalvelut. Näitä toimialoja on suunniteltu kahden "supervirkamiehen" hoidettavaksi

Elinvoima- ja kaupunkikehitys toimialan taustalla ovat kaupunkikehityslauta ja Lupalautakunta. Kaupunkikehityslautakunnan vastuulla ovat elinkeinoasiat, kaupunkisuunnittelu, kadut ja ympäristö sekä maaseututoimi. Lupalautakunnan vastuulla ovat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja rakennusvalvonta.

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut toimialan taustalla ovat lasten ja nuorten lautakunta ja kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Lasten ja nuorten lautakunnan vastuuseen kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus ja nuorisotoimi.Kulttuuri- ja liikuntalautakunta taas vastaa kulttuuritoimesta ja liikuntatoimesta.

Elinvoima- ja kaupunkikehitysjohtajan viran haku on saanut oudon käänteen, kun virka esitetään täytettäväksi määräaikaisena. Ilmeisesti sote-uudistuksella perusteltu määräaikaisuus ei ole kannatettavaa. Puolet valtuustokaudesta menee ihmettelyyn, kun viranhaltijan kanssa ei päästä tekemään edes valtuustokauden pituista suunnitelmaa. Toki seuraajan tehtävä on vuonna 2019 tehdä mitä valtuusto on linjannut.

Miten käy samaan aikaan meneillään olevan hyvinvointi- ja sivistysjohtajan viran haun kanssa? Jääkö sekin virka määräaikaiseksi? Toivottavasti ei jää. 

Kun uusi valtuusto aloittaa työnsä, tiedetään että sote-uudistus tulee. Eksotelle valitaan hallintoa niinkuin ennenkin. Samaan aikaan aloitetaan uusien toimialojen pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen. Silloin tarvitaan viroissa oleva viranhaltijat, jotka sitoutuvat uuteen tehtävään heti valtuustokauden alusta. 

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: toimialat, viranhaltija, valtuusto

Kasvatetaanko kotona vai päiväkodissa?

Sunnuntai 19.2.2017 - Timo

Sosiaalidemokraattien kuntavaaliteemana on maksuton varhaiskasvatus. Pj. Antti Rinne Ylen ykkösaamussa ja Anneli Kiljunen Vartissa (19.2 ) suunnittelevat, että portaittaisesti siirrytään maksuttomaan varhaiskasvatukseen. 

Varhaiskasvatuksen maksut eivät saa olla niin suuria, että niistä tulee kannustinloukku, eikä naisten työllistyminen saa olla kiinni hoitomaksuista.

Yksi tavoite maksuttomassa varhaiskasvatuksessa Kiljusen mukaan on se, että varhaiskasvatuksen osallistumisprosentti saataisiin nostettua eurooppalaiselle tasolle 90 -95 prosenttiin. Miksi näin? 

OAJ:n mukaan suomalaisista 3-vuotiaista lapsista 68 prosenttia ja 4-vuotiaista 74 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen. Oletan, että lopun n. 30% lasten vanhemmat ovat kotona. Joko työttöminä tai omasta tahdostaan hoitamassa lapsia itse tai jostain muusta syystä.

Meidän perheessä haluttiin olla lasten kanssa kotona pitkään. Kolmen lapsen kanssa oltiin kotona yhteensä kahdeksan vuotta. Rahaa ei ollut, mutta toimeen tultiin, kun niin asennoiduttiin. Lapset kävivät päiväkerhoissa ja perhekerhoissa, jotka olivat maksuttomia. Kavereita oli niin lapsille kuin vanhemmillekin sekä kerhoissa, että korttelin hiekkalaatikoilla. 

Teimmekö väärin? Oliko väärin, että olimme hoitovapailla ja kasvatimme itse lapsiamme? Onko SDP:n tavoitteena, että kaikki lapset kasvatetaan kunnan tai valtion toimesta?

Perheillä tulee olla vapaus valita miten ja kuka lapset kasvattaa. Ilman syyllisyydentuntoa omista ratkaisuista muiden silmissä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varhaiskasvatus, koti, hyvinvointi.

Monitoimihalli vai maakunta-areena?

Maanantai 13.2.2017 - Timo

Jäähalli ja urheilutalo ovat tulossa remonttikohteiksi. Varsinkin jos jäähallin katto menee uusiksi, kannattaa rakentaa jo kokonaan uusi halli. Monitoimihalli on paras ratkaisu monen lajin tulevaisuuden turvaamiseksi. Urheilutalon remontin budjettiarvio on n. 12,6 miljoonaa.
Kysymys kuuluu että minne rakennettaisiin? Jos halutaan aidosti maakunnallinen areena, niin nykyisten jäähallin tai paloaseman maisemat eivät ole hyviä. Jos areena rakennetaan muualla kuin 6-tien laitaan, on muualta maakunnasta tulevia turha haikailla mukaan osallistumaan tapahtumiin saati investoimaan kiinteistöön. 
Keskusta-alueella tuleva areena on hyvä ratkaisu jos halutaan samalla tukea vahvemmin koulu- ja höntsäliikuntaa. Mutta pelkään ettei silloin saada elinkeinoelämälle hyötyä. Muuta liikuntapaikkarakentamistarvetta  Lauritsalaan ja Sammonlahteen halli ei juurikaan poista.
Lauritsalaan tarvitaan uusi liikuntasali jo pelkästään koulun tarpeisiin. Nykyinen sali on liian pieni jo nyt ja siellä oppilaat oirehtivat huonosta sisäilmasta edelleen. Samoin Sammonlahteen tarvitaan isompi halli yhtenäiskoulun oppilaille ja länsi-alueen vähenevän liikuntatilan korvaajaksi.
Mielestäni paras paikka  maakunta-areenalle on  Ikean yhteydessä. Silloin maakunnasta on helppo tulla mukaan rakentamaan aidosti maakunnallista tapahtuma-areenaa, mistä elinkeinoelämä aidosti hyötyy. Voisi ehkä Ikeakin innostua rakentamaan areenan naapuriin. 

2 kommenttia . Avainsanat: liikunta, halli, maakunta

Lauritsala vs. Kaukas?

Lauantai 11.2.2017 - Timo

Kaukaan koulun remontti on nostettu tapetille. Pitäisikö lapset hajauttaa useampiin eri kouluihin että remonttirahoille löytyisi parempikin kohde? Ainakin yksi kohde olisi Lauritsalan yläkoulu, minkä oireselvityksen tuloksia odotellaan vähintään jännityksellä.
Kaksi sarjaisen koulun lakkautus on jo isompi projekti. Pitääkö Myllymäkeen ja Kimpiseen rakentaa lisää sekä Lauritsalaan enemmän, että lapset mahtuu? 
Alueella asuvien lasten ikäluokat voisi olla ainoa peruste, millä perustella terveen koulun lakkautus voidaan perustella.
Vanhempainillassa Lauritsalassa kerrottiin aikanaan,  että koulu on rakennettu hiekalle. Tämä tarkoitaa, että vettä nousee kapilaarisesti betonissa ylöspäin. Siis perustus on kastunut alhaalta päin. Millä sen korjaat?
Toivottavasti Lauritsalaan rakennetaan uusi koulu, jotta lapsille saadaan oikeasti terve koulu. Eikä tähän pidä sotkea tervettä Kaukaan koulua. Kahden koulun laittaminen vastakkain on keinotekoista. Varsinkin jos toinen kouluista on niin hyvässä kunnossa, ettei ole rakenteellista syytä luopua terveestä kiinteistöstä.

1 kommentti . Avainsanat: kouluverkko, Lauritsala, Kaukas,

Eksotelle palautetta

Perjantai 10.2.2017 - Timo

Omat kokemukset viimeisen puolen vuoden aikana läheisten huolenpidosta ovat olleet hyvät. On käyty geriatrilla, päiväkirurgialla, hammaslääkärissa.... Monessa polvessa sukua on monenlaista huolehdittavaa. Aikataulut ovat pitäneet. Hoito ja jälkihoito on huolehdittu ja asiakkaita on kohdeltu ihmisinä. 
Parannettavaa toki vielä on, mutta suunta on hyvä. Jos ei ole saatu kaikkein kovinta erikoislääkäriä palkkalistoille, on palvelu ostettu tarpeen mukaan muualta. Varmasti järkevää taloudellisesti. 
Yhden kehitysehdotuksen annan: Kirjatkaa järjestelmiin myös henkilön kutsumanimi. Varsinkin vanhoille ihmisille on tärkeää, että häntä kutsutaan tutulla nimellä. Vaikka se ei passissa lukisikaan. Kutsumanimi löytyy kun kysytään potilaalta tai omaisilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eksote, kehitettävää,

Liikuntapaikoista kokonaiskuva

Keskiviikko 8.2.2017 - Timo

Lappeenrannassa sisäliikuntapaikat ovat myllerryksessä. Urheilutalon remonttia suunnitellaan. Sammonlahden halli menee uusiksi uuden kouluratkaisun mukana. Lauritsalan kouluratkaisu tulee vaikuttamaan myös liikuntapaikkoihin. Ja vielä maakuntahalli....

Liikuntapaikosta tulee tehdä kokonaiskuva, mikä pitää sisällään liikuntapaikkojen suunnittelun eri harrastuksille kuntoliikujista koululiikuntaan ja kilpaurheiluun. Tanssijat tarvitsevat tarvitsevat jonkin verran tilaa, harraste liikkujat lajista riippuen saman verran tai enemmän ja salibandy ja koripallo ison kentän. Ja vielä päiväkotilapset sekä eri ikäiset koululaiset peruskoulusta toisen ja kolmannen asteen aikuisiin vielä eri kokoisia tiloja.
Lisäksi tiloja kannattaa suoraan myös kohdentaa eri harrastusryhmille. Alakouluille missä on pienemmät salit, voidaan suoraan suunnata eri höntsäliikkuja porukat tai harrastukset mitkä ei tarvitse niin paljon tilaa, 
Näiden kaikkien käyttäjien pitää päästä ääneen, kun toivottavasti tehdään uudessa valtuustossa uudella hallintomallilla jonkinlaista strategista suunnitelmaa liikuntapaikoista. Ja vielä toivottavasti hyvässä yhteistyössä kouluratkaisuiden kanssa. Samoista kuntalaisista on kyse ja yhdestä kassasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikuntapaikat, strategia, kansanterveys

Liikuntapaikkoja länsialueelle

Lauantai 11.6.2016 - Timo

Nyt kun on aloitettu länsialueen kaavoitus valtuuston päätöksen jälkeen on hyvä kysyä mitä kaavoitetaan liikunnalle?

Ilmeisesti Sammonlahden likuntahallin tilalle rakennetaan uusi isompi liikuntahalli koululaisten  sisäliikuntaa varten. Mitä tapahtuu Skinnarilan liikuntahallille?
Entä mitä rakennetaan Kourulaan? Mitä tapahtuu Kourulan hallille?
Lauritsalan päiväkodissa on pieni liikuntatila joka palvelee päiväkodin tarpeita. Tuo sali ei riitä enää koulun sisäliikunnan tarpeisiin. 
Nyt on aika turvata kaupungissa vähänevää sisäliikuntatilaa muillekin kuin isoa hallia tarvitseville liikuntamuodoille.
Nuorten ja aikuisten harrasteliikunnalta on vähentynyt liikuntapaikkoja paljon viime vuosina. Kourulaan tarvitaan liikuntatilaa mitä kannattaisi suunnitella yhdessä esim. tanssijoiden kanssa. Siihen saliin mahtuu myös vaikka aikuisten höntsäsähly tai seurakunnan liikuntakerho.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaa-aila, koulu, liikunta, kansanterveys

Lauritsalasta

Perjantai 26.10.2012 klo 9:36 - Timo

Viimeinenkin pankin konttori lähtee täältä Lauritsalasta. Jäljellä on vielä mm. pari ruokakauppaa, parturi ja vaatekauppa.

Olen asunut Lauritsalassa nyt kymmenen vuotta. Tämä on ihmisen kokoinen kaupunginosa, mihin on muuttamassa lapsiperheitä. Mitä lapsiperheet tarvitsevat? Koulun, kirjaston, terveyskeskuksen ainakin. Lapset kaipaavat leikkipaikkoja ja nuoret paikkoja viettää aikaa. Vanhemmat tarvitsevat paikkoja kohdata muita.

Lauritsalan keskustan kehittämiseen on tehty suunnitelmat, jotka odottavat vain toteuttajaa. Nyt odotellaan haluaako joku rakennusfirma lähteä viemään sitä eteenpäin. Samoin uusien kerrostalojen rakentaminen antaa odottaa itseään. Seurakuntayhtymän rivitalo saisi lähteä mahdollisimman pian seurakuntakodin remontin jälkeen, jotta siihen voisi rakentaa kerrostalon hissillä!

Mitä me Lauritsalaiset voimme tehdä arjessa että Lauritsala säilyy elinvoimaisena? Käytetään täkäläisiä palveluita. ostetaan ruokaostokset ja lääkkeet täältä. Käytetään Lauritsalan palveluita aktiivisesti! Näin voimme osoittaa että täällä kannattaa yrittää!

Niin ja äänestetään sunnuntaina paikallisia ehdokkaita, ettei Lauritsala unohdu kaupungin päätöksen teossa! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lauritsala, palvelut

maikkarin vaalipaneeli

Keskiviikko 24.10.2012 klo 22:18 - Timo

Olipahan aika hässäkkää. Varsin viihdyttävää

Mutta mitä jäi käteen? Urpilainen yritti luoda eroa Kokoomukseen ja Katainen yritti puolustaa hallituksen kykyä saada aikaan tuloksia.

Kuntapolitiikassa ei ole hallitus oppositio asetelmaa vaan kaikki ratkaisut tehdään yhdessä. Se mikä ratkaisee on äänimäärä valtuustossa. Jos olet eri mieltä hallituspuolueiden kanssa kuntarakenne uudistuksesta niin älä anna niille valtakirjaa kuntiin!

Keskustalla on ainoana oma malli miten palvelut hoidetaan: nykyinen kuntakartta toimii jos erikoisterveydenhoito hoidetaan maakuntamallilla. Vastaava malli on monissa euroopan maissa.

Itse haluan että koko Lappeenrannassa kuntalaiset saa peruspalvelut läheltä. Miten se hoidetaan, kiinteistöistä tai asuntoautosta, on käytännöllinen.

Koulukentän pitää olla varsinkin pienimmille tarpeeksi laaja ettei tarvitse kulkea liian pitkiä matkoja kouluun. Ja tottakai koulukiinteistöjen pitää olla turvalliset kaikintavoin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut on iso haaste koko Eksotelle. Miten ja missä on kaikki palvelut ja kuinka läheltä saadaan perusterveydespalvelut. Nykyisiä terveysasemia ei saa lakkauttaa, mutta mitä niistä saadaan pitää tarkkaan punnita terveydehuollon ammattilaisten kanssa.

Nuorista olen kirjoittanut aiemmin paljon. Ei hukata Suomen tulevaisuutta päästämällä heitä syrjäytymään. Otetaan jokainen ihmisenä vastaan, niin hyvä tulee.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »