Politiikan korjaussarja vol.2

Sunnuntai 2.4.2017 - Timo

Kun olen haastanut ihmisiä vaalikentillä äänestämään, olen huomannut seuraavan ilmiön. Kun kysyn että aikooko ihminen äänestää, hän kiihtyy jo toteaa että en enää äänestä kun sillä ei ole mitään vaikutusta! Valtuutetut istuu siellä ja ovat tyytyväisiä asemaansa. Toinen vaihtoehto äänestämättöyydelle on, ettei kuntavaalit juuri kiinnosta. Ei ne kuulu mulle.

Noin viikon uutisten kuvaus kuntavaaleista on pitkän kalsarit. Ne on äärettömän tärkeät, mutta ei millään tavalla seksikkäät. 9.4 pidettävät kuntavaalit ovatkin sitten oikein paksut pässin pökkimät villakalsarit! Tämä siksi, että uusi valtuusto on uuden edessä. Maakuntahallinto lohkaisee toiminnasta ja budjetista ison osan valtuustokauden puolessa välissä. Jäljelle jää tekninen ja sivistyspuoli.

Miten me tuomme politiikan lähemmäksi ihmistä? Lähidemokratiaa kehittämällä. Nykyinen valtuusto on jo hyväksynyt että Lappeenrantaan perustetaan uusi asukas- ja alueneuvosto. Neuvostoon kuuluu kaupungin virkamiehistä kehitysjohtaja, kasvatus- ja opetustoimen sekä teknisen toimen edustajat ja asukasyhteyshenkilö. Valtuusto nimeää kolme henkilöä neuvostoon ja asukkaita edustaa kaikkien yhdeksän asukasraatien puheenjohtaja.

Tämä neuvosto on Suomessa jotain uutta! No miten tämä vaikuttaa mihinkään? Siten että asukkaiden ääni tulee valtuutettujen korviin säännöllisesti asukas- ja alueneuvoston kautta. Valtuutettujen tehtäväksi jää, miten herkällä korvalla he kuuevat tätä neuvostoa. Lähiötoiminta viimeiset neljä vuotta seuranneena tiedän, että monia varsin arkipäiväisiä asioita on eri alueilla saatu vietyä eteenpäin. Etenkin teknisen toimen toteuttamana. 

No nyt tulee sitten asukkaat kuultua hieman paremmin arkisissa asioissa. Mutta mites sitten ne isot linjaukset koskien mm. kouluja tai varhaiskasvatusta? Valtuutetut saavat paljon tietoa, mikä ei ihan jokaiselle Lappeenrantalaiselle löydy luettavaksi. Monissa asioissa kaupungissa on järjestetty asukastilaisuuksia liittyen vaikka kouluihin tai yleiskaavaan. Kaupungin virkamiehet ovat tulleet kertomaan suunnitelmistaan ja kuuntelemaan mitä sanottavaa asukkailla on. Paikalle tarvitaan myös valtuutettuja! Silloin menee asukkaiden terveiset myös puolueiden valtuustoryhmille suoraan.

No mitäs sitten kun valtusto tekeekin päätöksen mikä ei miellytä asukkaita? Silloin pitää reilusti kertoa miksi näin on tehty ja seistä sen päätöksen takana! Toivottavasti mediakin antaa tälle tilaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähidemokratia, valtuutettu tavattavissa

Lähidemokratiasta politiikan korjaussarja.

Perjantai 10.3.2017 - Timo

Perussuomalaisten vaalislogan on, että politiikka on rikki. Kokoomus käytti samaa eduskuntavaaleissa. Mikä politiikassa on rikki? 

Onko päätöksenteko liian kaukana vai eivätkö päätöksentekijät tunne suomalaisten arkea? 

Olen nykyisen valtuustokauden seurannut lähidemokratiaa. Miten päätöksenteko on saatu lähelle tavallisen ihmisen arkea? Asukasyhditykset ovat ainakin viimeisen neljän vuoden aikana saaneet useita käytännön parannuksia aikaiseksi omilla asuinalueillaan. Mm. Simolaan on saatu esikoulu takaisin ja Ojala-Tuomelaan on aloitettu leikkikentän suunnittelu, muutamia vuonna 2016 aikaan saatuja esimerkkejä mainitakseni. Viimeisin on kuntalaisaloite Lauritsala laajennetun liikenteenjakajan muuttaminen liikenneympyräksi.

Varsinkin tekninen toimi ja kaavoitus ovat tulleet aina uusien suunnitelmien kanssa kertomaan mitä on suunnitteilla. Kuulemaan mitä alueen ihmiset asiasta sanovat. Mielipiteiden vaikutus on ollut nähtävissä valmiissa töissä. Kouluratkaisuista on ollut myös asukastilaisuuksia. Niiden vaikutukset ovat olleet vaikeammin havaittavissa. Tämä on varmaankin johtunut erilaisista mielipiteistä. Toki kouluratkaisujen tekemiseen menee huomattavasti enemmän aikaa, jos vertaa vaikka turhien liikennemerkkien poistamiseen.

Kun Lappeenrannan hallintomalli uudistuu ja valtuusto pienenee, niin miten voimme vahvistaa lähidemokratian merkitystä päivittäisessä politiikassa? 

Yksi tapa voisi olla, että asukasyhdistyksille annettaisiin jonkin suuruinen rahasumma, minkä käytöstä asukasyhdistys päättää. Mitä voidaan korjata esim. 10 000€ budjetilla. Silloin päätöksenteko tulee vielä lähemmäs tavallista ihmistä. 

Toinen tapa on ehdottomasti se, että valtuutetut ovat säännöllisesti tavattavissa ja helposti tavoitettavissa. Puhelinsoitto tai sähköposti ovat helppo tapa saada valtuutettu kiinni. Ihan niinkuin muutkin ihmiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallintomalli, lähidemokratia, asukasyhdistykset