maakuntahallinnon vaikutus veroprosenttiin

Tiistai 28.3.2017 - Timo

Maakuntahallinnon tullessa häviää kunnilta tehtävien lisäksi niiden rahoitusvastuu. Tällä hetkellä maakuntiin menossa olevia tehtäviä ovat ainakin sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelut (alueuudistus.fi).

Muita maakuntahallinnon vastuulle tulevia tehtäviä ei vielä tiedetä. Lopullisten päätösten tullessa, tiedetään mitä kuntien rahoituksesta siirtyy maakunnille. Todennäköisesti kunnallisveroprosenti tulee tippumaan n. puoleen. Tämä siis tiedetään sitten, kun lopullinen rahoituslaista päätetään. 

Niin kuin Tuure Westinen ( E-S 25.3)kirjoittikin tulee maltilla odottaa mitä ratkaisuja eduskunta tekee. Kun rahoituksen muutos tiedetään, tulee huolehtia ettei veronmaksajan verotaakka kasva. Samassa suhteessa kun maakuntaan siirtyy rahoitusta, tulee kunnan rahoituksen vähentyä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakuntahallinto, verotus

Maltilla muutoksia täynnä olevaan valtuustokauteen

Perjantai 24.3.2017 - Timo

Lappeenrannan taloutta on saatu korjattua kuluvan valtuustokauden aikana. Nyt on jo alettu kaipaamaan verojen tai asiakasmaksujen laskuja ( mm. Esaimaa 17.3 Armas Timonen Sd. ). 

Tuleva valtuustokausi tulee olemaan ainakin kahdella tavalla jotain ihan uutta. Ensin menee kaupungin hallintorakenne uusiksi. Tulee kaksi hallinnonalaa mitä hallinnoi neljä lautakuntaa. Seuraavaksi kauden puolessa välissä tulee maakunta- ja soteuudistus. Tämän seurauksena kunnan tehtävistä ja verotuksesta tippuu yli puolet pois! 

Niin ja alkaa ainakin yhden koulun ja liikuntahallin rakennus...

1.6 aloittavan uuden valtuusto tehtävä on nykyisellä tulopohjalla rakentaa pitkän tähtäimen suunnitelma. Ensin katsoa rauhassa mitä kaikki uudistukset tuovat tullessaan.  Kun on nähty missä mennään, voidaan katsoa mitä maksuja tai veroja voidaan alentaa.

Se mitä hyvässä taloustilanteessa heti voidaan linjata on, ettei uusia maksuja tarvitse keksiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallintouudistus, valtuustokausi, maksut, verot

Lähidemokratiasta politiikan korjaussarja.

Perjantai 10.3.2017 - Timo

Perussuomalaisten vaalislogan on, että politiikka on rikki. Kokoomus käytti samaa eduskuntavaaleissa. Mikä politiikassa on rikki? 

Onko päätöksenteko liian kaukana vai eivätkö päätöksentekijät tunne suomalaisten arkea? 

Olen nykyisen valtuustokauden seurannut lähidemokratiaa. Miten päätöksenteko on saatu lähelle tavallisen ihmisen arkea? Asukasyhditykset ovat ainakin viimeisen neljän vuoden aikana saaneet useita käytännön parannuksia aikaiseksi omilla asuinalueillaan. Mm. Simolaan on saatu esikoulu takaisin ja Ojala-Tuomelaan on aloitettu leikkikentän suunnittelu, muutamia vuonna 2016 aikaan saatuja esimerkkejä mainitakseni. Viimeisin on kuntalaisaloite Lauritsala laajennetun liikenteenjakajan muuttaminen liikenneympyräksi.

Varsinkin tekninen toimi ja kaavoitus ovat tulleet aina uusien suunnitelmien kanssa kertomaan mitä on suunnitteilla. Kuulemaan mitä alueen ihmiset asiasta sanovat. Mielipiteiden vaikutus on ollut nähtävissä valmiissa töissä. Kouluratkaisuista on ollut myös asukastilaisuuksia. Niiden vaikutukset ovat olleet vaikeammin havaittavissa. Tämä on varmaankin johtunut erilaisista mielipiteistä. Toki kouluratkaisujen tekemiseen menee huomattavasti enemmän aikaa, jos vertaa vaikka turhien liikennemerkkien poistamiseen.

Kun Lappeenrannan hallintomalli uudistuu ja valtuusto pienenee, niin miten voimme vahvistaa lähidemokratian merkitystä päivittäisessä politiikassa? 

Yksi tapa voisi olla, että asukasyhdistyksille annettaisiin jonkin suuruinen rahasumma, minkä käytöstä asukasyhdistys päättää. Mitä voidaan korjata esim. 10 000€ budjetilla. Silloin päätöksenteko tulee vielä lähemmäs tavallista ihmistä. 

Toinen tapa on ehdottomasti se, että valtuutetut ovat säännöllisesti tavattavissa ja helposti tavoitettavissa. Puhelinsoitto tai sähköposti ovat helppo tapa saada valtuutettu kiinni. Ihan niinkuin muutkin ihmiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallintomalli, lähidemokratia, asukasyhdistykset

Monitoimihalli vai maakunta-areena?

Maanantai 13.2.2017 - Timo

Jäähalli ja urheilutalo ovat tulossa remonttikohteiksi. Varsinkin jos jäähallin katto menee uusiksi, kannattaa rakentaa jo kokonaan uusi halli. Monitoimihalli on paras ratkaisu monen lajin tulevaisuuden turvaamiseksi. Urheilutalon remontin budjettiarvio on n. 12,6 miljoonaa.
Kysymys kuuluu että minne rakennettaisiin? Jos halutaan aidosti maakunnallinen areena, niin nykyisten jäähallin tai paloaseman maisemat eivät ole hyviä. Jos areena rakennetaan muualla kuin 6-tien laitaan, on muualta maakunnasta tulevia turha haikailla mukaan osallistumaan tapahtumiin saati investoimaan kiinteistöön. 
Keskusta-alueella tuleva areena on hyvä ratkaisu jos halutaan samalla tukea vahvemmin koulu- ja höntsäliikuntaa. Mutta pelkään ettei silloin saada elinkeinoelämälle hyötyä. Muuta liikuntapaikkarakentamistarvetta  Lauritsalaan ja Sammonlahteen halli ei juurikaan poista.
Lauritsalaan tarvitaan uusi liikuntasali jo pelkästään koulun tarpeisiin. Nykyinen sali on liian pieni jo nyt ja siellä oppilaat oirehtivat huonosta sisäilmasta edelleen. Samoin Sammonlahteen tarvitaan isompi halli yhtenäiskoulun oppilaille ja länsi-alueen vähenevän liikuntatilan korvaajaksi.
Mielestäni paras paikka  maakunta-areenalle on  Ikean yhteydessä. Silloin maakunnasta on helppo tulla mukaan rakentamaan aidosti maakunnallista tapahtuma-areenaa, mistä elinkeinoelämä aidosti hyötyy. Voisi ehkä Ikeakin innostua rakentamaan areenan naapuriin. 

2 kommenttia . Avainsanat: liikunta, halli, maakunta