Julkista liikennettä koko Lappeenrantaan.

Sunnuntai 6.6.2021 - Timo Lampi

Lappeenrannan kaupunki on tekemässä kestävän liikkumisen ohjelmaa. Ohjelmaan kuuluu lihasvoimin tapahtuvan liikkumisen ja paikallisliikenteen aseman parantaminen. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja samalla helpottaa ihmisten arkea sekä rohkaista liikkumaan lihasvoimin.

Kaupunginosien välillä kulkevia parhaiten hoidettua ja liikennöityjä reittejä kutsutaan ohjelmassa laatuväyliksi. Nämä laatuväylät kulkevat pääasiassa 6-tien suuntaisesti ja 6-tien luoteispuolella. 6-tien kaakkoispuolella olevista kaupunginosista ja taajama-alueen ulkopuolisilta alueilta tarvitaan syöttöliikennettä laatuväylille lasten ja nuorten harrastamisen ja vapaa-ajan vieton mahdollistamiseksi. Kestävän liikkumisen ohjelmassa syöttöliikenteen parantamista suunnitellaan vuoden 2025 jälkeen.

Lasten ja nuorten lautakunnassa (16.2.2021) käsiteltiin kestävän liikkumisen ohjelmaa. Lautakunta päätyi esityksestäni tavoittelemaan syöttöliikenteen parantamista aikaisemmalla aikataululla. Lapsille ja nuorille valtuustokausi on elinikä odottaa harrastamaan pääsemisen helpottumista.

Suunnitelmat paikallisjunien tuomisesta Etelä-Karjalaan eivät ole tässä kohtaa tasavertaisin suunnitelma. Raiteita vaan ei ole kaikkialla mihin linja-autolla pääsee.

Lasten ja nuorten harrastamisen paikat ovat pääasiassa taajama-alueilla laatuväylien varrella. Samoin nuorten paikat kokoontua viettämään vapaa-aikaansa ovat keskustassa. Kaikki lapset ja perheet eivät asu näiden laatuväylien varrella. Tällä hetkellä iltaisin ja viikonloppuisin lasten ja nuorten harrastuksiin pääseminen on vanhempien kuljettamisen varassa. Lappeenrannassa tulee kehittää paikallisliikennettä tasavertaisesti jo tulevalla valtuustokaudella, jotta liikkumisen ohjelma pääsee tavoitteeseen myös sosiaalisesti. Ei ole sosiaalisesti kestävää, jos vain osa lappeenrantalaisista lapsista ja nuorista pääsee paikallisliikenteen kyydillä harrastamaan virastoaikojen ulkopuolella.

Lasten harrastaminen ei saa kallistua!

Tiistai 1.6.2021 - Timo Lampi

Maaliskuussa uutisoitiin kaupungin tuista urheiluseuroille, sekä kaupungin tilojen tuloista ja menoista (ES 6.3.2021). Uutisen taustalla oli Virheiden tekemä valtuustoaloite kaupungin maksamista tuista ja myöntämistä piilotuista.

Kaupunki jakaa avustuksia markkinaperusteisesti pääsarjojen joukkueille ja tukea lasten harrastamisen tukemiseen kulttuurisen nuorisotyön toimesta. Lisäksi kaupungin palveluiden hinnoittelu on sellaista, ettei se kata kaikkia kuluja, mutta mahdollistaa kaikille esimerkiksi uimahallissa tai teatterissa käynnin.

Lappeenrannassa liikuntasalit ovat uusiutuneet ja kasvaneet, kun koulujen liikuntasaleista rakennetaan entistä suurempia. Tämä on hyvä suunta, koska saleista tulee pääsarjojen vaatimuksien mukaisia.

Riskinä tässä on se, että salien hinnat käytäjille nousevat. Aiemmin, kun liikuntapaikkojen hintoja nostettiin, nousi meidän perheessä yhden lapsen harrastamisen kustannus satasella syksyllä ja toisen mokoman keväällä .

Seuraavalla valtuustokauden tulee huolehtia siitä, ettei lasten harrastamisen kustannusten nousu johdu kaupungin hinnoittelusta. Lasten harrastamisen tukeminen on korona-ajan jälkeen erityisen tärkeää. Korona-aikana monien lasten harrastaminen on loppunut osittain tai kokonaan. Joidenkin lasten harrastamisen aloittaminen on viivästynyt vähintään vuodella, kun liikuntapaikat ja muut harrastamisen tilat ovat olleet hyvästä syystä suljettuna. Toki syitä harrastamisen kokonaan lopettamiseen on varmasti muitakin.

Lasten harrastamisen tukemista kannattaa jatkaa edelleen. Lapsiin satsaaminen on satsaamista tulevaisuuteen.

Helposti saavutettava Lappeenranta

Sunnuntai 16.5.2021 - Timo Lampi

Lappeenrannassa käydään kovaa keskustelua saako autolla ajaa kauppakatua. Toki saa ja pitää saada jatkossakin.

Keskustan kuntavaaliohjelman - Lappeenrannan korjaussarja, kohdassa 19 tämä on tulevan valtuustokauden tavoitteena. https://keskusta.fi/karjala/lappeenranta/

Itse olen kaupunkipyöräilijä. Pyöräilen n. 3000 km vuodessa työmatka-ajoja. Lappeenrannassa on hyvä pyöräillä. Kun nykyään teitä peruskorjataan, tulee rinnalle usein myös hyvä pyörätie ja jalkakäytävä. 

Kehitettävääkin on: moni pyörätien asfaltti on poikki, jolloin pyöräilystä tulee ikävä kokemus. Varsinkin kun on liikkeellä maantiepyörällä, missä on kapeat ja kovilla ilmanpaineilla varustetu renkaat. Tavallisella kaupunkipyörällä tähän ei niin kiinnitä huomioita. 

Jatkossa kun uusitaan autoteiden asfalttipinnoitteita, niin tarkastetaan ja tarvittaessa uusitaan pyöräteidenkin pinnat.

Tätä kirjoittaessa en ole flunssan takia päässyt osallistumaan tämän kevään kyläpyöräilyyn. Harmittaa kovasti! Lappeenrannassa on hienoja maisemia missä pyöräillä maantien laitaa ja nauttia maisemista. Jotkin näistä teistä ovat todella huonokuntoisia. Esimerkiksi Vainikkalaan ajaessa on tiessä kohtia, mitä väistelisin autollakin. 

Greenreality kaupunkina meidän kannattaa pitää tiet niin hyvässä kunnossa että satamaan voi lähteä vedylle ja jäätelölle vaikka pyörälläkin! 

Pyöräilijöiden ja muiden liikenteessä kulkijoiden välille tulisi huomioida aina toisensa. Varsinkin ohittajan vastuuta kannattaa muistaa. Jos ohitat autolla pyöräilijän tai pyörällä koiraa taluttavan kävelijän, jätä aina tilaa. Pyöräilijän vielä kannattaa muistaa se soittokellon käyttö ajoissa että ohitettava ehtii reagoimaan. Tästä olen itse saanut kahdenlaista palautetta. Joskus on ohitettava kiitellyt ja toisinaan uhannut lyödä nenän poskelle. Noh otetaan toiset huomioon liikkuessa joka tapauksessa.

Huomioidaan aina liikenteessä toisemme!

Voisiko liikuntahallin ja Sammon uudisrakennuksen yhdistää?

Tiistai 4.5.2021 klo 11.00 - Timo Lampi

Uusi liikuntahalli ja arboretum puhuttavat. Itsekään en aiemmin osannut yhdistää liikennepuistoa osaksi arboretumia.

Sampo on nyt samaan aikaan suunnittelemassa aiempaa pienempää uudisrakennusta omalle tontilleen. Muistan lukeneeni Sampon tukeutuvan liikunnan opetuksessaan tulevaan halliin. Voisiko näitä rakennusprojekteja tehdä yhteistyössä?

Liikuntahallin ja Kimpisen alakoulun läheisyydestä tulee pitää kiinni. Koulupäivän sisällä olevat liikuntatunnit sisätiloissa on haaste lasten turvallisen liikkumisen vuoksi. Jos halli rakennettaisiin vanhan paloaseman paikalle, eivät lapset ehtisi kulkemaan kuin hallille ja takaisin.

Jos Sampon tontille mahtuisi sekä ammatillista koulutusta että liikuntahalli, saataisiin ratkaistua haasteita, jotka liittyvät arboretumiin, parkkipaikkoihin ja alakoulun oppilaisiin.

Laajakaistaa valokuituverkolla

Torstai 4.3.2021 klo 20.17 - Timo Lampi

Suomessa on uusittu laajakaistalaki. Lain asetus verkon nopeudesta on vielä tulossa. Asetuksessa ratkaistaan, onko netti tulevaisuudessakin oikeasti hyvä, vai tökkiikö niin kuin nyt. Ainakaan nyt etäkoululaisten ja etätyöläisten aikana nykyinen langaton verkko ei riitä meillä Lauritsalassa.

Jos asetuksessa suostutaan useimpien toimittajien suosimaan langattomaan 5g verkkoon, missä tuleva nopeus on 70 megabittiä sekunnissa ja lähtevä on 20 megabittiä, ei esim. videoneuvotteluihin riitä lähtevä nopeus. Siksi tarvitaan 100 megabittiä molempiin suuntiin mahdollistava valokuitu. Varsinkin kun kaupungin itä-osissa ei saa käyttää langatonta 5g verkkoa. Venäjä käyttää samoja taajuuksia kuin Suomi ja siksi rajan läheisyyteen tarvitaan nimenomaan kiinteää laajakaistaa. Myös EU tavoittelee vähintään 100 megan yhteyttä kaikkiin kotitalouksiin vuoteen 2025 mennessä.

Väitän, että etäopiskelu ja etätyö ovat korona-ajan jälkeen useamman ihmisen ja yrityksen arkea. Lappeenrannalla olisi hyvä tilaisuus ottaa osansa etätyön mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa myös palvelut ovat entistä enemmän verkossa ja interaktiiviset palvelut vaativat nopeita ja luotettavia verkkoja.

Panostamalla nopeisiin ja luotettaviin laajakaistayhteyksiin voidaan luoda mahdollisuus kaupungissa opiskelevien perustaa yrityksensä Lappeenrantaan, vaikka markkinat olisivatkin maailmalla. Myös nykyisten yritysten ja perheiden olisi helpompi jäädä kaupunkiin, kun töitä voi tehdä kotoa käsin.

Saimaan Kuidun toimesta on Lappeenrannan ympäristökunnissa jo hyvin laaja valokuituverkko. Lappeenrannalla ei ole varaa menettää asukkaita ja yrityksiä naapurikunnille siksi, että meillä on heikommat nettiyhteydet kuin ympäristökunnissa.

Lappeenrannan energia tekee jatkuvasti huoltotöitä kunnallistekniikan ylläpitämiseksi. Samalla kannattaa rakentaa valokuituverkkoa yhteistyössä alan yritysten kanssa. Ainakin Datasafe toimii Lappeenrannassa yritysalueilla.

Suomi tulee käyttämään elpymisrahasta osan nopeaan laajakaistaan. Lappeenrannan kannattaa ehdottamista pyrkiä päästään tähän rahaan kiinni.

Lappeenrannassa tulee seuraavan valtuustokaudella päättää, että aina kun katuja avataan viemäri tms. remonttien yhteydessä, rakennetaan samalla valokuituverkkoa koko Lappeenrannan alueelle. 100/100:n megan laajakaista olisi huikea vetovoimatekijä.

Lappeenrannasta vielä perheystävällisempi

Torstai 28.1.2021 klo 22.05 - Timo Lampi

Lappeenrannassa lasten syntyvyys on ollut laskussa. Uusia kouluja mitoitettaessa on katsottu vuoteen 2034 olettaen, että lasten määrän lasku säilyy nykyisenlaisena. Mitä jos tehtäisiin perheystävällisiä ratkaisuja, minkä seurauksena Lappeenrannassa opiskelevat jäisivätkin kaupunkiin, koska perheiden on hyvä täällä elää?

Lappeenratalisä, kotihoidontuen kuntalisä, lakkautettiin Lappeenrannassa vuonna 2013. Sen vuosikustannukset olivat 780 000 euroa. Vuoden 2013 aikana selvitettiin, voidaanko ylläpitää avoimia päiväkoteja ja leikkitoimintaa sekä maksaa Lappeenrantalisää. Lopulta loppuvuodesta talouden tasapainottamissyistä lisä lakkautettiin kokonaan. Keskusta vastusti tuolloin päästöstä.

Kotihoidontuki ylipäätään herättää paljon keskustelua. Yksi ajatus on, että kotihoito on naisten työllistymisen esteenä. Tässä työllisyyskeskustelussa mielestäni on unohdettu ne sijaiset, ketkä saavat ehkä ensimmäisen työpaikkansa hoitovapaiden sijaisina. Hoitovapaalla olevat äidit eivät jää kotiin koska on pakko, niin kuin Sari Kumin Uuden Suomen puheenvuorossa toteaa (23.1.). Eikä kaikki hoitovapaalla olevat ole äitejä.  Oma kokemukseni hoitovapaasta oli hyvä. Toki välillä kaipasi aikuista seuraa, mutta tutustuminen omiin lapsiin oli äärimmäisen arvokasta.

Toinen näkökulma kotona hoitamiseen on, että jotkut perheet aidosti haluavat kasvattaa pienet lapsensa kotona. Lasten psykiatri Jari Sinkkosen mukaan alle kaksivuotias tarvitsee ennen kaikkea tuttujen ja turvallisten ihmisten läheisyyttä, syliä ja lohdutusta (Suomenmaa 4.3.2017)

Kotona tapahtuvaa kasvatusta ja kunnallista varhaiskasvatusta ei pidä nähdä toisiaan poissulkevina, vaan molemmille on tilaa. Lappeenrannassa varhaiskasvatus saa hyvää asiakaspalautetta. Varhaiskasvatusta on kehitetty pitkäjänteisesti. Hyvä asiakaspalaute on tulosta siitä ja sitoutuneesta henkilöstöstä.

Mielestäni lastenhoidosta päätösvalta tulee olla perheellä. Perhe tietää itse, miten heidän elämisensä sujuu ja mikä heille on parasta. Lappeenrantalisän palautus antaisi viestin, että Lappeenranta arvostaa kaikenlaisia perheitä ja arvostaa myös kotona tehtävää kasvatusta.

Yksi vuoden 2013 valmistelun laskelmista Lappeenrantalisän osalta kustannusvaikutukseltaan oli 617 000€. Tuo laskelma perustuu siihen, että Lappeenrantalisää olisi maksettu alle kaksivuotiaasta lapsesta heille, ketkä ovat oikeutettuja kelan hoitolisään. Tuolloin tukeen oikeutettu perhe olisi saanut 163 euroa kuukaudessa. Näillä perheillä, kuten meillä aikanaan, lisäraha meni ruokakauppaan ja arkipäiväiseen elämään. Raha menee siis kulutukseen.

Lappeenrantalisä olisi vahva viesti lapsiperheille, että Lappeenranta toivottaa lapsiperheet tervetulleiksi. Riski toki on, että uudet koulut jäävät pieniksi. Tämän riskin olen valmis ottamaan, että saamme kaupungin asukasmäärän nousuun.

Suomen Partiolaisten kuntavaalitavoitteet.

Sunnuntai 24.1.2021 klo 18.24 - Timo Lampi

Allekirjoitan Suomen Partiolaisten kuntavaalitavoitteet.

Partiolaiset pyrkivät olemaan Suomen vaikuttavin nuorisoliike. Partioon on aina kuulunut vastuun kantaminen omista ja yhteisistä asioista. 

Suomen Partiolaisten kuntavaalitavoitteet liittyvät nuorten harrastamisen tukemiseen, nuorten kuulemiseen ja luontusuhteen rakentamiseen.

Lappeenrannassa harrastuksiin lapsia ohjataan kouluissa jonyt. Tällä hetkellä hankerahoituksella. Lappeenranta on hyvä paikka harrastaa, mutta harrastamisen hinta ei saa nousta liian kovaksi. Liikuntapaikkojen hinnoittelu on oltava maltillista vaikka meidän koulujen liikuntahllit uusiutuvatkin nyt koko kaupungissa.

Lappeenrannassa Nuorisovaltuusto on toiminut jo pitkään. NuVa on meillä vakiintunutta toimintaa. Oma kokemukseni Lasten ja nuorten lautakunnasta on, että aina kun nuori on avannut suunsa, häntä on kuultu.

Työssäni nuorisotyönohjaajana olen kohdannut kahdenlaisia luontoihmisiä. Toiset voivat telttailla helposti niin pitkään kun ei ole pakkasta. Toiselle porukalle takapihalla telttailu on extremeä toimintaa. Samaan aikaan nuoret kantavat luonnosta ja eläimistä suurta huolta. Nuorten kannattaa oppia tuntemaan metsä jossei sienimaastona niin ainakin paikkana hiljentyä ja hengittää syvään.

Politikoinnin korjaussarja

Perjantai 21.4.2017 - Timo Lampi

Johan pomppas!

Myö ja Kokoomus teki yhteisen valtuustoryhmän. Kokoomusvetoinen ryhmä on nyt yhtä iso kuin demarit. 

Ihmettelen tällaista politikointia. Äänestysprosentti jäi 54,4%:iin. Toki äänestysprosentti oli prosenttiyksikön kymmenyksen parempi kuin viimeksi, mutta voidaan puhua korkeintaan demokratian torjunta voitosta. Ja tämän jälkeen aletaan politikoida vallasta. Kansa on puhunut! Mitä sitten?

Tunnustan hieman naivisti edelleen ajattelevan politiikan olevan yhteisten asioiden hoitoa. Myö esimerkiksi teki viime vuoden lopulla mielestäni kannatettavan ehdotuksen Lappeenrannan energian osinkojen tulouttamisen pienentämiseksi, ettei tarvitsisi nostaa hintoja. Miten tällaisten ehdotusten käy, jos uskottavuus on mennyt valtuustopaikkojen kustannuksella? 

Toinen mitä ihmettelen on Grönlundin asenne. Nimenomaan vaalitulosta kohtaan. Kansa on puhunut! So?  

Kokemukseni vaalityöstä oli, että ihmiset edelleen ottavat aidosti selvää ehdokkaasta ja puolueesta mitä äänestävät. Sitten vaalien jälkeen alkaa neuvottelutaktikointi vaalituloksesta huolimatta. Mikä vaikutus tällä on tulevien vaalien äänestysintoon? Se jää nähtäväksi. Aiemmissa vaaleissa Kokoomus Stubbin suulla sanoi että politiikka on rikki. Mitä sitten?

ihmettelyä

Lauantai 8.4.2017 - Timo

Vaalit on huomenna.

Yhtä asiaa olen ihmetellyt koko vaalien ajan. Uudenlaisesta ja pienemmästä valtuustosta ei ole juuri tullut vaaliteema. Puheenjohtaja tenteissä on väännetty hallituksen politiikasta ja sotesta. Kumpikaan ei lopulta ole tuleavn kunnan ydintehtäviä. 

Toki sote on tärkeä ja vielä puoli vaalikautta sotesta vastataan joko suoraan tai välillisesti. Mutta sekä oppositio että media ovat tehneet puoli väkisin näistä kuntavaaleista hallituspolitiikan koetin kiven. Vaikka kokeneet ja asiaan mitenkään perehtyneet kuntapäättäjät ja kuntalaiset tietävät, että kuntapolitiikka on paikallisten asioiden hoitamista hyvässä yhteistyössä. Ei politikointia ja räksytystä ylen vaalilähetyksissä tai eduskunnan suorissa lähetyksissä. 

Lappeenrannassa tulevalla vaalikaudella päätetään mihin asettuu uusi kunnallisveroprosentti maakuntahllinnon viedessä osan tehtävistä. Samoin päätetään mm. millä aikataululla uusitaan Lauritsalan koulukeskus ja mitä tapahtuu Kaukaan koululle. Tavalliselle lappeenrantalaiselle tärkeitä mutta arkisia asioita. 

Niistä päättävät ihmiset valitaan kuntavaaleissa. 

Valitse siis tavallisista asioista kiinnostunut ja ihminen.

Politiikan korjaussarja vol.2

Sunnuntai 2.4.2017 - Timo

Kun olen haastanut ihmisiä vaalikentillä äänestämään, olen huomannut seuraavan ilmiön. Kun kysyn että aikooko ihminen äänestää, hän kiihtyy jo toteaa että en enää äänestä kun sillä ei ole mitään vaikutusta! Valtuutetut istuu siellä ja ovat tyytyväisiä asemaansa. Toinen vaihtoehto äänestämättöyydelle on, ettei kuntavaalit juuri kiinnosta. Ei ne kuulu mulle.

Noin viikon uutisten kuvaus kuntavaaleista on pitkän kalsarit. Ne on äärettömän tärkeät, mutta ei millään tavalla seksikkäät. 9.4 pidettävät kuntavaalit ovatkin sitten oikein paksut pässin pökkimät villakalsarit! Tämä siksi, että uusi valtuusto on uuden edessä. Maakuntahallinto lohkaisee toiminnasta ja budjetista ison osan valtuustokauden puolessa välissä. Jäljelle jää tekninen ja sivistyspuoli.

Miten me tuomme politiikan lähemmäksi ihmistä? Lähidemokratiaa kehittämällä. Nykyinen valtuusto on jo hyväksynyt että Lappeenrantaan perustetaan uusi asukas- ja alueneuvosto. Neuvostoon kuuluu kaupungin virkamiehistä kehitysjohtaja, kasvatus- ja opetustoimen sekä teknisen toimen edustajat ja asukasyhteyshenkilö. Valtuusto nimeää kolme henkilöä neuvostoon ja asukkaita edustaa kaikkien yhdeksän asukasraatien puheenjohtaja.

Tämä neuvosto on Suomessa jotain uutta! No miten tämä vaikuttaa mihinkään? Siten että asukkaiden ääni tulee valtuutettujen korviin säännöllisesti asukas- ja alueneuvoston kautta. Valtuutettujen tehtäväksi jää, miten herkällä korvalla he kuuevat tätä neuvostoa. Lähiötoiminta viimeiset neljä vuotta seuranneena tiedän, että monia varsin arkipäiväisiä asioita on eri alueilla saatu vietyä eteenpäin. Etenkin teknisen toimen toteuttamana. 

No nyt tulee sitten asukkaat kuultua hieman paremmin arkisissa asioissa. Mutta mites sitten ne isot linjaukset koskien mm. kouluja tai varhaiskasvatusta? Valtuutetut saavat paljon tietoa, mikä ei ihan jokaiselle Lappeenrantalaiselle löydy luettavaksi. Monissa asioissa kaupungissa on järjestetty asukastilaisuuksia liittyen vaikka kouluihin tai yleiskaavaan. Kaupungin virkamiehet ovat tulleet kertomaan suunnitelmistaan ja kuuntelemaan mitä sanottavaa asukkailla on. Paikalle tarvitaan myös valtuutettuja! Silloin menee asukkaiden terveiset myös puolueiden valtuustoryhmille suoraan.

No mitäs sitten kun valtusto tekeekin päätöksen mikä ei miellytä asukkaita? Silloin pitää reilusti kertoa miksi näin on tehty ja seistä sen päätöksen takana! Toivottavasti mediakin antaa tälle tilaa.

maakuntahallinnon vaikutus veroprosenttiin

Tiistai 28.3.2017 - Timo

Maakuntahallinnon tullessa häviää kunnilta tehtävien lisäksi niiden rahoitusvastuu. Tällä hetkellä maakuntiin menossa olevia tehtäviä ovat ainakin sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelut (alueuudistus.fi).

Muita maakuntahallinnon vastuulle tulevia tehtäviä ei vielä tiedetä. Lopullisten päätösten tullessa, tiedetään mitä kuntien rahoituksesta siirtyy maakunnille. Todennäköisesti kunnallisveroprosenti tulee tippumaan n. puoleen. Tämä siis tiedetään sitten, kun lopullinen rahoituslaista päätetään. 

Niin kuin Tuure Westinen ( E-S 25.3)kirjoittikin tulee maltilla odottaa mitä ratkaisuja eduskunta tekee. Kun rahoituksen muutos tiedetään, tulee huolehtia ettei veronmaksajan verotaakka kasva. Samassa suhteessa kun maakuntaan siirtyy rahoitusta, tulee kunnan rahoituksen vähentyä!

Maltilla muutoksia täynnä olevaan valtuustokauteen

Perjantai 24.3.2017 - Timo

Lappeenrannan taloutta on saatu korjattua kuluvan valtuustokauden aikana. Nyt on jo alettu kaipaamaan verojen tai asiakasmaksujen laskuja ( mm. Esaimaa 17.3 Armas Timonen Sd. ). 

Tuleva valtuustokausi tulee olemaan ainakin kahdella tavalla jotain ihan uutta. Ensin menee kaupungin hallintorakenne uusiksi. Tulee kaksi hallinnonalaa mitä hallinnoi neljä lautakuntaa. Seuraavaksi kauden puolessa välissä tulee maakunta- ja soteuudistus. Tämän seurauksena kunnan tehtävistä ja verotuksesta tippuu yli puolet pois! 

Niin ja alkaa ainakin yhden koulun ja liikuntahallin rakennus...

1.6 aloittavan uuden valtuusto tehtävä on nykyisellä tulopohjalla rakentaa pitkän tähtäimen suunnitelma. Ensin katsoa rauhassa mitä kaikki uudistukset tuovat tullessaan.  Kun on nähty missä mennään, voidaan katsoa mitä maksuja tai veroja voidaan alentaa.

Se mitä hyvässä taloustilanteessa heti voidaan linjata on, ettei uusia maksuja tarvitse keksiä.

Eksotea eteenpäin

Perjantai 17.3.2017 - Timo

Vaikka seuraavan valtuustokauden puolessa välissä sosiaali- ja terveysasiat jääkin kaupungin vastuulta pois, tulee edelleen olla hereillä Eksoten kehityksestä. Tai oikeastaan juuri siksi tulee olla hereillä että maakunta- ja soteuudistukset tulevat!

Eksoten säästökuurista on kirjoitettu paljon. Viimeisin oli jyväskyläläisen Heli Larjavan kirjoitus 12.3 Etelä-Saimaassa. Risuja tuntuu tulevan joka suunnalta. Aloin pohtia, että miten Eksotessa toimintaa kehitetään eteenpäin strategia huomioon ottaen.

Etsin Eksoten sivuilta tietoa asiakaspalautteen keräämisestä ja yhteistoimintamenettelystä. Asiakaspalautteelle löytyi oma kanava, missä pystyi toimipaikkakohtaisesti antamaan asiakaspalautteen. En löytänyt tietoa siitä, miten palautteet käsitellään.

Yhteistoimintamenettelystä (YT-menettely) löytyi esimiehen ohje, joka kertoi, miten YT-menettely toteutetaan. Selvennykseksi sen verran, että YT-menettely on paljon muutakin kuin irtisanomisia ja lomautuksia tehtaileva työkalu. Parhaimmillaan YT-menettelyssä työntekijän ja työnantajan edustajat kehittävät yhteistyössä toimintatapoja koko Eksoten parhaaksi.

Mielestäni Eksotea kannattaa kehittää edelleen stategiansa mukaisesti ainakin kahdella tavalla. Asiakaspalautetta voisi käsitellä asiakasraadissa, joka yhdessä henkilöstön kanssa etsisi palautteen pohjalta uusia menettelytapoja tai parantaisi jo olevia.

Toinen yhtä merkittävä tapa toimia on YT-menettely, missä aktiivisesti etsitään tapoja toiminnan kehittämiseksi. Tätä voisi tehdä varsinkin yksittäisessä toimipisteessä, joka tuntee oman kenttänsä, ja muuttaa omaa toimintaansa sille kentälle parhaiten sopivaksi. Organisaatiossa henkilöstön edustusta voidaan lisätä myös jopa hallitukseen asti. F-secure on valinnut henkilöstöedustajat myös hallitukseen. ( Yle-uutiset 13.3 ) "F-securen hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mielestä henkilöstön edustaja auttaa hallitusta tekemään parempia päätöksiä." Iso hyöty on saatu, kun luottamus henkilöstön ja johdon välillä on parantunut.

Kun kuullaan mahdollisimman laajasti kaikkia asianosaisia, saadaan monipuolisesti osaamista ja tietoa Eksoten edelleen kehittämiseen.

Lähidemokratiasta politiikan korjaussarja.

Perjantai 10.3.2017 - Timo

Perussuomalaisten vaalislogan on, että politiikka on rikki. Kokoomus käytti samaa eduskuntavaaleissa. Mikä politiikassa on rikki? 

Onko päätöksenteko liian kaukana vai eivätkö päätöksentekijät tunne suomalaisten arkea? 

Olen nykyisen valtuustokauden seurannut lähidemokratiaa. Miten päätöksenteko on saatu lähelle tavallisen ihmisen arkea? Asukasyhditykset ovat ainakin viimeisen neljän vuoden aikana saaneet useita käytännön parannuksia aikaiseksi omilla asuinalueillaan. Mm. Simolaan on saatu esikoulu takaisin ja Ojala-Tuomelaan on aloitettu leikkikentän suunnittelu, muutamia vuonna 2016 aikaan saatuja esimerkkejä mainitakseni. Viimeisin on kuntalaisaloite Lauritsala laajennetun liikenteenjakajan muuttaminen liikenneympyräksi.

Varsinkin tekninen toimi ja kaavoitus ovat tulleet aina uusien suunnitelmien kanssa kertomaan mitä on suunnitteilla. Kuulemaan mitä alueen ihmiset asiasta sanovat. Mielipiteiden vaikutus on ollut nähtävissä valmiissa töissä. Kouluratkaisuista on ollut myös asukastilaisuuksia. Niiden vaikutukset ovat olleet vaikeammin havaittavissa. Tämä on varmaankin johtunut erilaisista mielipiteistä. Toki kouluratkaisujen tekemiseen menee huomattavasti enemmän aikaa, jos vertaa vaikka turhien liikennemerkkien poistamiseen.

Kun Lappeenrannan hallintomalli uudistuu ja valtuusto pienenee, niin miten voimme vahvistaa lähidemokratian merkitystä päivittäisessä politiikassa? 

Yksi tapa voisi olla, että asukasyhdistyksille annettaisiin jonkin suuruinen rahasumma, minkä käytöstä asukasyhdistys päättää. Mitä voidaan korjata esim. 10 000€ budjetilla. Silloin päätöksenteko tulee vielä lähemmäs tavallista ihmistä. 

Toinen tapa on ehdottomasti se, että valtuutetut ovat säännöllisesti tavattavissa ja helposti tavoitettavissa. Puhelinsoitto tai sähköposti ovat helppo tapa saada valtuutettu kiinni. Ihan niinkuin muutkin ihmiset.

Lappeenrannan hulevesimaksusta

Tiistai 7.3.2017 - Timo

Hulevedet ovat satavaa tai sulavaa luonnollista vettä. Vuonna 2014 voimaan astunut laki ( Vesihuoltolaki 3a) kieltää hulevesien pääsyn normaaliin viemäriverkkoon.

Lappeenranta on tehnyt ansiokasta työtä pien-Saimaan ympärillä rakentaessaan kosteikkoja, mitkä keräävät hulevedet ja maa-ainesta talteen. Samalla Saimaa ei rehevöidy.

Etelä-Saimaassa 7.3 kerrottiin, että Lappeenranta selvittää muutaman kympin hulevesimaksun keräämistä. LPR:n vt. tekninen johtaja Pasi Leiminmukaan kaupunki selvittää mikä on toimiva tapa kerätä maksua.

Mitkä ovat maksun perusteet erilaisilla kiinteistöillä. Jos kiinteistöistä ei tule sulamisvesiä kaduille ja siten hulevesijärjestelmään, onko asukas silloin velvollinen maksamaan hulevesimaksua? Lain lähtökohta on että kiinteistön omistaja vastaa itse tonttinsa hulevesistä. Toissijainen tilanne syntyy, jos kiinteistö liittyy kunnan hulevesijärjestelmään. Silloin toki liittymisestä tulevat kustannukset kuuluvat kiinteistön omistajalle.

Reiluin keino olisi, jos maksussa on kaksi luokkaa. Ne kiinteistöt, mitkä hoitavat omat hulevetensä itse, maksaisivat pienempää yleistä hulevesi maksua. Sillä maksuosuudella katetaan julkisilta tonteilta tulevat kulut. Suurempi maksuosuus tulisi niille kiinteistöille, joiden hulevedet hoitaa kaupunki. Asuminen kun on Suomessa kallista jo muutenkin.

Tai sitten hulevesien kulut hoidetaan sillä "piiloverolla" mitä kerätään Lappeenrannan energialta saatavista osinkotuloista.

Maakunta-areena ja lentokenttä

Sunnuntai 5.3.2017 klo 20.05 - Timo

Mitä Etelä-Karjalassa voitaisiin tehdä matkailun eteen?

Viime aikoina on ollu puhetta ja kirjoittelua sekä lentoliikenteestä ja maakunta-areenasta / monitoimihallista. Miten nämä liittyvät toisiinsa?

Mitä Lappeenranta on viime aikoina tehnyt matkailuelinkeinon eteen viimeisten vuosien aikana? Käsitykseni mukaan ei paljoakaan. LappeeFest on tuossa kesällä. Lentokentällä ollut tapahtuma ei ole voinut kovin vahvasti. Jotain tarttis tehrä!

Imatralla on viime vuosina tapahtunut paljonkin. Imatran ajot ja moni muu tapahtuma on vakiinnuttamassa paikkaansa. 

Jos löytyy tahtotila ja rahoittajia, niin maakunta-areena tapahtumakeskuksena urheilun lisäksi mahdollistaa esimerkiksi konserttien saamisen Lappeenrantaan. Kun samaan aikaan saadaan lentoliikennettä Lappeenrantaan, voidaan konserttimatkoihin lisätä Saimaa ja muuta Etelä-Karjalan matkailun kohteita.

Mikkelin tulevan maakunta-areenakin hyötyisi toimivasta lentoliikenteestä, samoin Rauhan kylpylä. Suuri kysymys on, miten saadaan rahoitus tähän kaikkeen. Pelkästään verovaroilla kaikkea tuota ei rakenneta.

Yläkouluverkosta tasavertainen ratkaisu

Perjantai 3.3.2017 - Timo Lampi

Tämä kirjoitus on julkaistu Etelä-Saimaassa, Vartissa ja Lappeenrannan uutisissa lokakuun lopulla -16.

Länsialueen kouluverkon esittelyssä asukkaille tiistaina 18.9  tuli esille, että yhtenäiskouluja kannattaa alkaa rakentaa nyt koska kiinteistöjä uusitaan Sammonlahteen ja myöhemmin Lauritsalaan joka tapauksessa. Ehtona kannattavalle yhtenäiskoululle pidettiin kolmesarjaista koulua, eli että jokaisella luokka-asteella on kolme rinnakkaisluokkaa. Ainoa alakoulu missä sellainen ilman suuria alueiden muokkauksia on rakenteilla oleva Pontuksen koulu. 

Lue lisää »

Kirjaston korjauksesta

Tiistai 28.2.2017 - Timo

Etelä-Saimaan mukaan (27.2) maakuntakirjaston kiinteistö on korjauskelpoinen. Nyt alkaa keskustelu, halutaanko korjata vai kannatetaanko mieluummin Iso-Kristiinaa ja viedään kirjasto sinne. 

Kunhan Monarin kiinteistön kunto selviää, pitää katsoa kokonaisuutta. Kaupungintalo on samaa ikäluokkaa. Mitä halutaan keskustassa säilyttää, kun paljon vanhaa on purettu ja rakennettu paljon korkeampaa tilalle. OP:n kiinteistökin on menossa uusiksi. Kaava-arkkitehdilla on työtä... 

Samoin kuin Kaukaan koulu, niin kyllä korjattavaissa olevaa kannattaa korjata. 

Toisaalta pitää kysyä, mikä on kaupungin perustehtävä? Onko perustehtävä tuottaa kaupunkilaisille palveluita, vai omistaa ja yllä pitää kiinteistöjä. 

Uusi valtuusto ratkaisee mitä tapahtuu kaupunkikuvalle. Painaako silloin pelkästään eurot vai myös kulttuuriarvot?

Omaa kantaa en vielä osaa sanoa. Monarin kunto pitää ensin tietää.

Uusi hallintomalli ja uudet viranhaltijat

Sunnuntai 26.2.2017 - Timo

1.6 Lappeenrannan hallinto on uudenlainen. Lappeenrantaan tulee kaksi toimialaa, elinvoima ja kaupunkikehitys sekä hyvinvointi- ja sivistyspalvelut. Näitä toimialoja on suunniteltu kahden "supervirkamiehen" hoidettavaksi

Elinvoima- ja kaupunkikehitys toimialan taustalla ovat kaupunkikehityslauta ja Lupalautakunta. Kaupunkikehityslautakunnan vastuulla ovat elinkeinoasiat, kaupunkisuunnittelu, kadut ja ympäristö sekä maaseututoimi. Lupalautakunnan vastuulla ovat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja rakennusvalvonta.

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut toimialan taustalla ovat lasten ja nuorten lautakunta ja kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Lasten ja nuorten lautakunnan vastuuseen kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus ja nuorisotoimi.Kulttuuri- ja liikuntalautakunta taas vastaa kulttuuritoimesta ja liikuntatoimesta.

Elinvoima- ja kaupunkikehitysjohtajan viran haku on saanut oudon käänteen, kun virka esitetään täytettäväksi määräaikaisena. Ilmeisesti sote-uudistuksella perusteltu määräaikaisuus ei ole kannatettavaa. Puolet valtuustokaudesta menee ihmettelyyn, kun viranhaltijan kanssa ei päästä tekemään edes valtuustokauden pituista suunnitelmaa. Toki seuraajan tehtävä on vuonna 2019 tehdä mitä valtuusto on linjannut.

Miten käy samaan aikaan meneillään olevan hyvinvointi- ja sivistysjohtajan viran haun kanssa? Jääkö sekin virka määräaikaiseksi? Toivottavasti ei jää. 

Kun uusi valtuusto aloittaa työnsä, tiedetään että sote-uudistus tulee. Eksotelle valitaan hallintoa niinkuin ennenkin. Samaan aikaan aloitetaan uusien toimialojen pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen. Silloin tarvitaan viroissa oleva viranhaltijat, jotka sitoutuvat uuteen tehtävään heti valtuustokauden alusta. 

Lue lisää »

Kasvatetaanko kotona vai päiväkodissa?

Sunnuntai 19.2.2017 - Timo

Sosiaalidemokraattien kuntavaaliteemana on maksuton varhaiskasvatus. Pj. Antti Rinne Ylen ykkösaamussa ja Anneli Kiljunen Vartissa (19.2 ) suunnittelevat, että portaittaisesti siirrytään maksuttomaan varhaiskasvatukseen. 

Varhaiskasvatuksen maksut eivät saa olla niin suuria, että niistä tulee kannustinloukku, eikä naisten työllistyminen saa olla kiinni hoitomaksuista.

Yksi tavoite maksuttomassa varhaiskasvatuksessa Kiljusen mukaan on se, että varhaiskasvatuksen osallistumisprosentti saataisiin nostettua eurooppalaiselle tasolle 90 -95 prosenttiin. Miksi näin? 

OAJ:n mukaan suomalaisista 3-vuotiaista lapsista 68 prosenttia ja 4-vuotiaista 74 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen. Oletan, että lopun n. 30% lasten vanhemmat ovat kotona. Joko työttöminä tai omasta tahdostaan hoitamassa lapsia itse tai jostain muusta syystä.

Meidän perheessä haluttiin olla lasten kanssa kotona pitkään. Kolmen lapsen kanssa oltiin kotona yhteensä kahdeksan vuotta. Rahaa ei ollut, mutta toimeen tultiin, kun niin asennoiduttiin. Lapset kävivät päiväkerhoissa ja perhekerhoissa, jotka olivat maksuttomia. Kavereita oli niin lapsille kuin vanhemmillekin sekä kerhoissa, että korttelin hiekkalaatikoilla. 

Teimmekö väärin? Oliko väärin, että olimme hoitovapailla ja kasvatimme itse lapsiamme? Onko SDP:n tavoitteena, että kaikki lapset kasvatetaan kunnan tai valtion toimesta?

Perheillä tulee olla vapaus valita miten ja kuka lapset kasvattaa. Ilman syyllisyydentuntoa omista ratkaisuista muiden silmissä.